Siirry suoraan sisältöön

JYULead-ohjelman Katse palautumiseen -osuudessa tarkastellaan Jyväskylän yliopiston lähijohtajien kuormitusta Firstbeatin ja Terveystalon tuottaman hyvinvointikartoituksen avulla. 
- Ensimmäisen mittaustulosten jälkeen käydään aloituskeskustelu Terveystalon työfysioterapeutin kanssa, kertoo yliopiston valmennusosuudesta vastaava asiantuntija Niina Karstunen

Firstbeatin sykevälimittauksella voidaan tunnistaa työn ja arjen kuormitusta, terveyteen vaikuttavia riskitekijöitä ja voimavaroja henkilökohtaisella tasolla. 
- Lähijohtajat pääsevät purkamaan tuloksia valmennuksen aikana järjestettävissä työpajoissa, joissa käsitellään stressiä, unta, liikuntaa ja konkreettisia muutoksia, joita omaan arkeen voisi mittaustulosten perusteella tehdä, kertoo Niina. 

-Yleisimpiä oivalluksia on, ettei työpäivästä palautumiseen välttämättä riitä pelkät yöunet vaan palautumista rakennetaan pitkin päivää. Erityisen silmiä avaavaa on nähdä, onko palautumista kuvaavaa vihreää väriä työpäivissä ollenkaan.

Palautumistrendiä voidaan seurata myös ryhmän kokonaistulosten tasolla. Tärkeimmät vaikutukset valmennuksella ja henkilökohtaisella palautumisdatalla saadaan, kun johtajan oma ymmärrys kasvaa ja toimenpiteet valuvat käytäntöön.

- Organisaatiotasolla tärkeintä on se, mitä tiimeissä on valmennuksen jälkeen syntynyt. Tiimeissä pidetään nykyään enemmän kävelypalavereita, yhteisiä taukoja ja kannustetaan tiimiläisiä tauotukseen ja kuormituksen hallintaan. Lähijohtajan omalla esimerkillä on valtava hyvinvointia tukeva voima, sanoo Niina. 

Lue JYULead on kasvualusta yliopiston lähijohtajille

Toimenpiteiden vaikutukset nähdään heti

Terveystalon työfysioterapeutti Tarja Lepo kertoo henkilökohtaisen mittausdatan olevan erinomainen työkalu työfysioterapiassa mutta ennen kaikkea organisaatioille ennakointiin ja työn suunnitteluun. Monesti yksilötasolla mittaus tulee valitettavan usein kyseeseen vasta, kun asiakkaalla on työkykyuhka.

- Mittauksien pohjalta näkee, kuinka fyysinen ja henkinen hyvinvointi menevät käsikädessä. Esimerkiksi niska-hartia- ja selkävaivat koetaan usein suurempina, mikäli henkistä kuormitusta, huonoja yöunia ja stressiä on normaalia enemmän, kertoo Tarja. 

Aikaisemmin organisaatioissa on tehty ryhmätason seuranta-analyysiä esimerkiksi johtajatarkistusten muodossa neljän vuoden välein mutta näin pitkillä mittausväleillä optimaalista seurantatietoa muutosten tueksi ei ryhmäkohtaisesti saavutettu.

– Kerran vuodessa ajetuilla ryhmäanalyyseillä saatiin yleiskuva, miten organisaation työntekijät voivat mutta tuloksiin vaikutti myös kunakin vuonna mitattu populaatio. Nyt uuden Firstbeat Life palvelun avulla toimenpiteiden vaikutukset saadaan sekä yksilö- että ryhmätasolla nopeasti näkyviin, kertoo Tarja.   

Perinteiset työterveyden mittarit eivät myöskään aina tunnista ylikuormitustilaa luotettavasti.
– On esimerkkejä, missä henkilön peruslabrat ovat normaalit, henkilö vaikuttaa olevan kunnossa ja liikkuu paljon, mutta kuukauden päästä todetaan hurja ylikuormitustila, joka vaatii pitkää sairaslomaa, kertoo Juho Tuppurainen Firstbeatiltä.

Henkilökohtainen data kannustaa itsenäisempiin päätöksiin ja muutoksiin sekä vahvistaa oppimisprosessia, kun asiakas voi myös itse seurata tuloksiaan. 
- Ensimmäisten mittausten jälkeen nähdään parametrit, joiden pohjalta lähdetään tarvittaessa muuttamaan hyvinvointiin vaikuttavia toimintamalleja. Jo muutamalla mittauksella on nähtävissä, että asiakkaat ovat ottaneet koppia omista valinnoistaan esimerkiksi jättämällä pois puhelimen selailun ennen nukkumaan menoa, kertoo Tarja. 

Organisaatiotasolla vaikuttavampia tuloksia saadaan, kun voidaan ottaa enemmän henkilöitä mittaukseen mukaan. 
- Hyötysuhde olisi varmasti hyvä, jos mittaustuloksiin nojaten työn henkistä ja fyysistä kuormittavuutta olisi mahdollisuus vähentää ennen kuin se aiheuttaa sairauspoissaoloja. Tässä ollaan tosin vielä vähän lapsen kengissä monessa organisaatiossa. Jyväskylän yliopistolla on oltu tämän suhteen hyvin innovatiivisia ja aloitteellisia, summaa Tarja. 

-Monesti suuremman ryhmän mittaukset ovat kustannuskysymyksiä organisaatioille, mutta niiden tuoma hyöty sairauspoissaolojen vähentymisen muodossa maksaa kyllä itsensä takaisin.  

Työhyvinvoinnin johtamisen tueksi on tarjolla enemmän dataa kuin koskaan

Firstbeatilla sykevälimittauksia on tehty jo yli 300 000 työntekijän kanssa. Tällaisella mittausmäärällä saa luotua kattavan kuvan työhyvinvoinnin trendeistä. Datasta nähdään muun muassa se, että etätöiden lisääntyminen on vähentänyt ihmisten fyysistä aktiivisuutta noin puolella tunnilla päivässä.
– Kuntotestausten pohjalta nähdään myös, että tällä hetkellä ihmisten keskimääräinen työkunto riittää noin kuuden tunnin työpäivään, Tuppurainen valottaa.

– Ei ole ihme, että niin monessa organisaation kanssa keskustellaan, miksi on fiksua antaa työntekijöiden liikkua työajalla. Se parantaa kuntoa, palautumiskykyä ja auttaa sietämään stressiä ja epävarmoja hetkiä.


Työhyvinvoinnin teema jatkuu syksyllä Sport Suomi -verkoston järjestämissä InnoLive-tapahtumissa, joissa yritykset, tutkijat ja muut alan asiantuntijat kohtaavat ja pääsevät innovoimaan ratkaisuja työelämän tarpeisiin!

Jutun pääkuva: Firstbeat Technologies Oy