Tunteet vaikuttavat työpaikalla ihmisten käyttäytymiseen, suoritukseen ja päätöksiin sekä viime kädessä yrityksen tuloksentekoon. Johtajan tärkeimpiä taitoja on opetella pysähtymään ja olemaan läsnä sekä itselle että työyhteisölle, sillä hyvinvoivan ja omista tunteistaan tietoisen johtajan energia ja tunneäly heijastuvat koko työyhteisöön.
– Esimerkiksi arvostuksen antaminen ei maksa mitään, mutta sillä on mieletön voima siihen, mitä ihmiset saavat aikaan, sanoo Leader360-ohjelman valmentaja Mari Ravattinen.
HHubin Leader360-ohjelman seuraavassa valmennuspäivässä keskitytään tunteisiin ja luovuuteen palautumisen välineenä. Päivän vetäjä, aiemmin työfysioterapeuttina työskennellyt Mari Ravattinen ehti uransa alkuaikana olla paljon tekemisissä erilaisten kehoon liittyvien kipujen ja tukielinvaivojen kanssa.
– Työterveyshuollossa huomasin, että monesti näiden oireiden taustalla oli stressiä, uniongelmia ja patoutuneita tunteita. Puhuessaan kivusta ihmiset alkoivatkin puhua elämästään. Tämän oivalluksen myötä lähdin opiskelemaan ja perehtymään tarkemmin miten omaan mieleen ja tunteisiin voi alkaa vaikuttaa, hän kertoo.
Opettele pysähtymään
Ravattisen ja Lauri Tähkän yritys Mielen Melodiat tukee eri menetelmin sekä yksilöiden että työyhteisöjen hyvinvoinnin kehittämistä. Kun Ravattinen kysyy asiakkailta heidän arvoistaan, puheissa toistuvat usein terveys ja perhe. Tästä huolimatta oman terveyden eteen ei ehditä tai haluta panostaa.
– Pysähtyminen ja rauhoittuminen on nykyihmiselle usein vaikeaa ja vaatii harjoittelua, Ravattinen sanoo.
Mitä intensiivisemmin ja tehokkaammin teemme päivän aikana töitä, sitä vaikeampaa töistä on irrottautua työpäivän jälkeen.
– Vaikka läppärin laittaa kiinni ja puhelimen notifikaatiot pois päältä, työasiat jäävät pyörimään mieleen eivätkä aivot pääse psykologisen palautumisen tilaan. Aivot ovat ikäänkuin maitohapoilla koko ajan, Ravattinen kuvailee.
Vaikka tunteet, luovuus ja palautuminen yhdistetään yleensä mieleen, Ravattinen muistuttaa, että kysymys on ihmisestä kokonaisuutena.
– Kehomme on tosi viisas ja yrittää usein kertoa meille asioita, mutta nykypäivän ihmiset eivät osaa kuunnella näitä viestejä. Kehotietoisuus, läsnäolon harjoittaminen ja mindfulness ovat keinoja tulla tietoisemmaksi omasta yli- tai alivireystilasta ja tasapainottaa sitä.
– Tavoitteeni on auttaa ihmisiä ymmärtämään, miten omalla mielellä ja ajattelulla voidaan asettaa hyvinvointi oikeasti oman elämän strategiseksi keskipisteeksi.
Ole läsnä itselle ja työyhteisölle
Ravattinen korostaa, että kaikki lähtee omasta tietoisuudesta. Siitä, miten tietoinen olet omasta kehosta, ajattelusta ja tunteista.
– Eli miten läsnä olet itselle ja muille juuri nyt. Miten tietoinen olet tästä hetkestä – mikä on vireystila tai energia, hän kuvailee.
Viime kädessä pysähtymisestä ja läsnäolosta hetkessä tulisi muodostua yksi elämää ja arkea ohjaavista tekijöistä.
– Monelle johtajalle on oivallus huomata, että tauottamalla työtä, tekemällä puolen tunnin kävelylenkin ja antamalla säännöllisesti tilaa pysähtymiselle, luovuudelle ja ihmisten kohtaamisille saadaan enemmän aikaan kuin peilaamalla omaa ajankäyttöä tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen, hän sanoo.
– Johtajille ja yrittäjille omasta energiasta huolehtiminen ja kyky pysähtymiseen ovat erityisen tärkeitä siksi, että organisaatiossa tunteet tarttuvat: johtajan oma energia, tunneäly ja kyky sytyttää muita heijastuvat työyhteisöön.
Tunneälyn merkitystä liiketoiminnassa on tutkittu viime vuosina paljon.
– Johtaja, jolla on tunneälyä, voi saada monella tapaa mitattuna parempia tuloksia organisaatiossa sekä tuloksellisuuden että työyhteisön hyvinvoinnin kannalta.
Johtajalle on tärkeä taito oppia tunnistamaan ihmisten tunnetiloja ja ymmärtämään, kuinka paljon tunneälyllä on vaikutusta esimerkiksi myyntiin ja koko bisnekseen.
Stressaantunut ei voi olla yhtä aikaa luova
Suorittamiseen keskittynyt ja itsensä äärirajoille vienyt ihminen ei välttämättä tiedosta enää omaa väsymystään. Stressitilassa liskoaivot ottavat vallan, ajattelu kapenee ja ihminen saattaa käyttäytyä hyvin reaktiivisesti – hermostua tai jopa huutaa.
– Käytännössä voi sanoa, että ihminen ei voi olla kovin luova, jos on stressaantuneessa tilassa, Ravattinen sanoo.
– Johtamisen näkökulmasta tämä on tärkeää, sillä missään työyhteisössä, missä ihmisten aivot ja keho ovat stressitilassa, ei pystytä luomaan uutta, optimaalista tulosta tai synnyttämään samoja oivalluksia kuin mitä parhaimmillaan voisi olla. Siksi mielen harjoittaminen ja tunteiden ymmärtäminen on niin tärkeää, hän painottaa.
Useimmat johtajat kohtaavat työssään henkisesti kuormittavia vaiheita. Yllättävät ja haastavat muutokset liiketoimintaympäristössä, työyhteisössä tai omassa elämässä voivat johtaa tilanteeseen, missä pelko yrittää ottaa vallan.
– Johtajalta vaaditaan resilienssiä, tunneälyä, kykyä ajatella ratkaisukeskeisesti ja johtaa omia tunteitaan. Kun huolehtii itsestään, pystyy huolehtimaan myös työyhteisöstään.
Työyhteisön tärkein tunne on arvostuksen kokeminen
Ravattinen toteuttaa asiakkailleen usein tunneilmapiirimittauksia. Organisaatiosta riippumatta tärkeimmäksi tunteeksi nousee lähes aina arvostuksen kokeminen.
– Jos ihminen ei koe arjessa tai työssään arvostusta, se alkaa vaikuttaa hyvinvointiin. Vastaavasti jos koet saavasi arvostusta itsellesi tärkeältä henkilöltä, niin useimmat meistä ovat valmiita tekemään pienen ylimääräisen panostuksen hänen hyväkseen, jos sellainen tilanne tulee eteen.
Tunteet ovat aivokemiaa ja hormoneja, Ravattinen muistuttaa.
– Arvostuksen kokeminen synnyttää aivoissa dopamiinia ja serotoniinia, mikä puolestaan vaikuttaa ihmisen toimintaan ja siihen mitä hän saa aikaan. Arvostuksen antaminen ei maksa mitään, mutta sillä on mieletön voima.
”Johtaja, jolla on tunneälyä, voi saada monella tapaa mitattuna parempia tuloksia organisaatiossa sekä tuloksellisuuden että työyhteisön hyvinvoinnin kannalta.”
Ihmiset ovat myös yksilöitä: toinen kaipaa kehuja joka päivä, toiselle arvostava palaute tulee antaa vähäeleisemmin.
– Mutta yhtään sellaista ihmistä en ole vielä kohdannut, jota arvostuksen tunne ei voimaannuttaisi, Ravattinen huomauttaa.
– Joten kiitetään enemmän, kannustetaan enemmän, nostetaan onnistumisia. Toisten kehumista voi harjoitella ja kun sen taidon vie arkeen osaksi oman tiimin toimintaa. Silloin siitä rakentuu tärkeä voimavara koko yhteisölle.
Lopulta resepti on varsin yksinkertainen:
– Kun mieli voi hyvin, luovuutta, arvostusta ja työn merkityksellisyyttä syntyy kuin itsestään.
Lue Heikki Huovisen ajatuksia Leader360-ohjelmasta: Ruoho on vihreämpää siellä missä sitä kastelet.
Lue lisää Leader360-ohjelmasta.
Leader360-ohjelma on osa Jyväskylän liikunnan-, terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin ekosysteemiä. Jyväskylä on inhimillisen kasvun kaupunki, joka on mukana luomassa pohjoismaisesti vaikuttavaa HHub-ekosysteemiä. HHubissa keskitytään alan parhaiden asiantuntijoiden ja yritysten voimin ratkaisemaan ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä kysymyksiä sekä edistetään liikkumista elämäntapana. Tavoitteena on synnyttää uusia innovaatioita, kasvuliiketoimintaa ja luoda positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin.
Ohjelman toteuttajina ovat HHUB, Firstbeat Technologies Oy sekä SRD oy/KIHU ja Business Jyväskylä.
